"ystävyys on sitä, kun on ystävä, jonka kanssa voi: leikkiä, olla, käydä yökylässä, tapella, nauraa ja syödä karkkia. ystävän kanssa voi käydä esimerkiksi huvipuistoissa, tai retkellä. ystävän kanssa vaikka tappelee, niin voi silti olla vielä ystävä."
-Saara 7v.
rupesin tässä ajattelemaan kaikkia ystävyyteen ja ystäviin liittyviä asioita.
mietin, mistä yleensä johtuu, että joistain ihmisistä tulee ystäviä keskenään, ja joistain ei?
tuntuu oudolta, kun puhutaan, että samanlaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, miten niin muka? ovatko esimerkiksi kaikki mun kaverit sitten samanlaisia?
joskus aloin miettiä tätä koulussa ja tajusin, miten hyvin tuo oikeastaan pitääkin paikkaansa. yleensä jokaisella on ainakin jonkunlainen ystäväpiiri, jossa liikkuu, ainakin meidän koulussa.
mä ainakin huomasin, että lähestulkoon kaikissa porukoissa ihmiset ovat tavallaan aika samanlaisia; ehkä kiinnostuneita samanlaisista asioista, aika monilla on samantyyppinen pukeutumistyyli yms. aika ilmiselviä asioita, tottakai jokainen teistä on varmaan tajunnut tämän asian aikoja sitten, mutta mä olen vaan jotenkin onnistunut olemaan tajuamatta.
ehkä se johtuu siitä, etten oikeastaan ole koskaan kuulunut mihinkään kaveripiiriin? tottakai yläasteella meillä oli ihan omat jutut, mutta nyt lukiossa olen huomannut, että mulla on paljon hyviä ystäviä, kaikki oikeastaan tosi erilaisia, ja erilaisista porukoista. mä olen oikeastaan tosi tyytyväinen nyt, ko
ska ei ole mitään ärsyttäviä paineita esimerkiksi siitä, että jää aina jotenkin ulkopuoliseksi. mulla ei ole melkein vuoteen ollut sellaista fiilistä. on ihanaa, kun tavallaan tietää, että vaikka en olekaan jonkun kanssa (tarkotettu kaikille ystäville, kyllä tunnistatte ittenne tästä) joka päivä, en hengaa joka päivä koulussa tms, ollaan silti ystäviä.ja HYVIÄ ystäviä. mulla on niin hyviä ystäviä, etten osaa oikein selittää. olen ehkä sanonut tän miljoona kertaa, mutta mä arvostan sitä, että olette siinä! ja sitä, että olette kaikki niin erilaisia!
KIITOS!
