väsynyttä kuuluu! nyt on siis vihdoin joulukuu, ja jouluaattoon enää kolme viikkoa !! hullua. aika menee niin nopeasti nykyään etten pysty käsittämään. huh.
tällä hetkellä oon vaan niin järkyttävän väsynyt etten ole jaksanut keskittyä oikein mihinkään, kouluun vähän niin ja näin ja samoin kaikkeen muuhun. onneksi on ihanat ystävät<3 oon tässä viime aikoina ollut vaan niin uskomattoman kiitollinen mun ystävistä. ihania.
ja sitten tohon otsikkoon viitaten.... alan tässä pikkuhiljaa käsittää, että alle neljän kuukauden päästä oon lentokoneessa kohti USAA! Ostin lentoliput serkun luo Memphisiin (lähtö 1.4) sunnuntaina, ja siihen lohkesikin aika iso osa säätöistä, mut on se tosiaankin sen arvosta. oon siis reilu kolme viikkoa reissun päällä. ja parasta tässä on se, että paluulento lähtee NEW YORKISTA, eli sinne suunnataan serkun kanssa viimeseks viikoks !! New York on aina ollut mulle vaan sellanen ihan tajuton unelma... ja nyt se vaan toteutuu. Mä lähden Nyciin. Ihanaa! Ton ajatuksen voimalla toivottavasti jaksan vielä kirjotuksetkin... hope so! huhh, mutta onneks, onneks kohta on loma. iiihana pitkä kolmen viikon joululoma...rakkautta<3
<3:same
tiistai 1. joulukuuta 2009
maanantai 23. marraskuuta 2009
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
sing like it was afternoon already
maailman tylsin viikonloppu! fiilistelen vaan mewiä ja tylsistelen. haluaisin tehdä nyt jotain spontaania, esimerkiksi:
varata äkkilähdön ulkomaille, johonkin kauas kauas kauas ja lämpöiseen! tai oikeastaan ihan mihin vaan. yksin mieluiten, oon jo pitkään haikaillu yksinmatkustamista. jotenki se vaan on niin ihana ajatus, minä ja reppu tuolla jossain seikkailemassa. ah.
kyllä mä joskus vielä.
haluisin lintsata koulusta viikon ja istua joka päivä keskustassa jossain kahvilassa piirtelemässä. kuuntelisin mistä kaikesta ihmiset puhuu ja hymyilisin kaikille. kuuntelisin musiikkia enkä stressais mistään.
haluisin lähteä valokuvaamaan johonkin outoon paikkaan, missä en ole koskaan käynyt. kuvaisin kaikkea mikä on mun mielestä kaunista ja tekisin niistä kuvista taulun jota voisi katsella aina masennuspäivinä.
haluisin niin paljon kaikkea! pitäis lopettaa haluaminen ja alottaa tekeminen.
helpommin sanottu kun tehty, jep.. :D hullun jees päivä muuten, oon lukenut hp ykköstä englanniks ja kattonut sen leffan, kattonut vähän greyn anatomiaa ja lukenut enkkua ja espanjaa :) ja kävin lenkillä. oli yhtä tylsä päivä kun miltä kuulostikin :--D
mun mielestä tylsät päivät pitäis kieltää lailla !! entä jos vaikka kuolen huomenna, onpa tosi kivaa kun mun elämän viimenen päivä oli noin sairaan tylsä. ei enää ikinä tylsiä päiviä kiitos. nyt alan tekemään asialle jotain! ...ehkä
okei voisin mennä kattomaan talenttia, lol.
loppuun vielä ihana new york, ah <3 mun elämän rakkaus
varata äkkilähdön ulkomaille, johonkin kauas kauas kauas ja lämpöiseen! tai oikeastaan ihan mihin vaan. yksin mieluiten, oon jo pitkään haikaillu yksinmatkustamista. jotenki se vaan on niin ihana ajatus, minä ja reppu tuolla jossain seikkailemassa. ah.
kyllä mä joskus vielä.
haluisin lintsata koulusta viikon ja istua joka päivä keskustassa jossain kahvilassa piirtelemässä. kuuntelisin mistä kaikesta ihmiset puhuu ja hymyilisin kaikille. kuuntelisin musiikkia enkä stressais mistään.
haluisin lähteä valokuvaamaan johonkin outoon paikkaan, missä en ole koskaan käynyt. kuvaisin kaikkea mikä on mun mielestä kaunista ja tekisin niistä kuvista taulun jota voisi katsella aina masennuspäivinä.
haluisin niin paljon kaikkea! pitäis lopettaa haluaminen ja alottaa tekeminen.
helpommin sanottu kun tehty, jep.. :D hullun jees päivä muuten, oon lukenut hp ykköstä englanniks ja kattonut sen leffan, kattonut vähän greyn anatomiaa ja lukenut enkkua ja espanjaa :) ja kävin lenkillä. oli yhtä tylsä päivä kun miltä kuulostikin :--D
mun mielestä tylsät päivät pitäis kieltää lailla !! entä jos vaikka kuolen huomenna, onpa tosi kivaa kun mun elämän viimenen päivä oli noin sairaan tylsä. ei enää ikinä tylsiä päiviä kiitos. nyt alan tekemään asialle jotain! ...ehkä
okei voisin mennä kattomaan talenttia, lol.
loppuun vielä ihana new york, ah <3 mun elämän rakkaus
lauantai 21. marraskuuta 2009
täällä taas. kai?
enpä ookaan aikoihin tänne kirjotellu! en edes muista miks alunperinkään alotin tän bloggailun, tai miks ihmeessä alotin sen täällä kun periaatteessa ihan kuka vaan pystyy näitä tekstejä lukemaan (en osaa laittaa yksityiselle?!).. tosiaan en ehkä ihan kaikkea mahdollista tänne menis kirjottelemaan kun en yhtään tiedä ketkä kaikki tätä lukee :D no, anyway. tää on tästä eteenpäin mun PINTA-AJATUS-blogi. eli kirjottelen tänne kaikkea sellasta, mikä nyt mieleen tulee, mut en mitään liian deeppiä kamaa. tai ehkä joskus jotain sellastakin, we'll see. saa sitten aina kommentoida et tiiän ketkä seuraa :) mutta joo, ehkä tähän alkuun pika-päivitys kaikesta mitä sitten kesäloman on tapahtunut?
ekaksi tuli jostain syystä (?) mieleen kirjotukset, vaikka niistäkin on jo tovi vierähtänyt... ruotsin siis kirjoitin tossa ja hyvinhän se meni kaikesta siitä panikoinnista huolimatta. Taas yksi asia lisää mun listaan asioista, jotka aiheuttaa TURHAA paniikkia... ihan tyhmää, kuka niitä arvosanoja enää joskus parin vuoden päästä kysyy... no varmasti kysyy mutta en usko että mun loppuelämän onnellisuus riippuu siitä, minkä kirjaimen sain jostain YHDESTÄ kokeesta joskus kaukaisena abivuonna?! joskus on ihan hyvä laittaa asiat perspektiiviin. toivottavasti se hoituu multa myös sitten kevään kirjotuksissa...
tää koko syksy on mennyt multa jotenkin vähän ohi. aika menee niin nopeasti etten mä pysy mukana. ja kohta on jo joulu?! ootan sitä niin paljon, ja lomaa varsinkin, oon niin loman tarpeessa ettei mitään rajaa. tai tavallaan en edes ole, nytkin mulla on vaan tylsää vaikka on lauantai-ilta?? ei tietoakaan mistään kouluhommista. ei koulu mua oikeestaan edes väsytä, mut silti oon koko ajan järkyttävän väsynyt. ehkä se on tää syksy. pimeys ja kaikki. kaipaisin nyt jotain irtiottoa, matkalle ois kiva päästä ennen kevättäkin. saa nähdä mitä tapahtuu, eihän sitä koskaan tiedä mistä lopulta löytää itsensä. (toivottavasti jostain lämpimästä..)
mua turhauttaa, kaikki vaan bailaa jossain ja mä hengaan kotona. ei mua kyllä edes huvita lähteä mihinkään, muttamutta. jotain olis kiva tehdä. ehkä meen kattomaan greyn anatomiaa... :D jeejee nyt lopetan, adios
<3:same
ekaksi tuli jostain syystä (?) mieleen kirjotukset, vaikka niistäkin on jo tovi vierähtänyt... ruotsin siis kirjoitin tossa ja hyvinhän se meni kaikesta siitä panikoinnista huolimatta. Taas yksi asia lisää mun listaan asioista, jotka aiheuttaa TURHAA paniikkia... ihan tyhmää, kuka niitä arvosanoja enää joskus parin vuoden päästä kysyy... no varmasti kysyy mutta en usko että mun loppuelämän onnellisuus riippuu siitä, minkä kirjaimen sain jostain YHDESTÄ kokeesta joskus kaukaisena abivuonna?! joskus on ihan hyvä laittaa asiat perspektiiviin. toivottavasti se hoituu multa myös sitten kevään kirjotuksissa...
tää koko syksy on mennyt multa jotenkin vähän ohi. aika menee niin nopeasti etten mä pysy mukana. ja kohta on jo joulu?! ootan sitä niin paljon, ja lomaa varsinkin, oon niin loman tarpeessa ettei mitään rajaa. tai tavallaan en edes ole, nytkin mulla on vaan tylsää vaikka on lauantai-ilta?? ei tietoakaan mistään kouluhommista. ei koulu mua oikeestaan edes väsytä, mut silti oon koko ajan järkyttävän väsynyt. ehkä se on tää syksy. pimeys ja kaikki. kaipaisin nyt jotain irtiottoa, matkalle ois kiva päästä ennen kevättäkin. saa nähdä mitä tapahtuu, eihän sitä koskaan tiedä mistä lopulta löytää itsensä. (toivottavasti jostain lämpimästä..)
mua turhauttaa, kaikki vaan bailaa jossain ja mä hengaan kotona. ei mua kyllä edes huvita lähteä mihinkään, muttamutta. jotain olis kiva tehdä. ehkä meen kattomaan greyn anatomiaa... :D jeejee nyt lopetan, adios
<3:same
tiistai 7. heinäkuuta 2009
musta saattaa tulla vatikaanivaltion 401:s asukas. ehkä.
kivaa tää kesä. mulla oli ihan tajuton määrä suunnitelmia vielä kuukaus sitten mut kuinkas kävikään? no, kaks asiaa ainakin on tapahtunut tänä kesänä: 1)KULISSI 2)TYÖT.
ykkönen on tosin jo loppunut (IKUISESTI?! en kestä!) ja kakkosen aloitin eilen... oon siis pesulassa siivoilemassa. kyllä väsyttää... en haluaisi millään tunnustautua materialistiksi, mut kyllä palkkapäivä maistuu :D tällä kertaa aijon tosissaan säästää kaikki rahat!! en muista millon olisin onnistunu säästämään yhtään mitään, mutta kerta se on ensimmäinenkin...toivottavasti nyt :--D mulla on nimittäin jälleen matkakuume. en millään jaksaisi odottaa uuttavuotta, mutta pakko kai se on :D 6 kk...nopee menee, hope so! ens kesänä sit reilaamaan natsan kanssa! meen ainaki vatikaanivaltioon. se on mun unelma (sain tänään tietää, että siellä on 400 asukasta ja pinta-ala on 0,4 neliökm. vähemmän kun ilveskujalla?!) voiskohan vatikaanivaltioon muuttaa?? ois maailman cooleinta!! okei mut nyt meen, anna tulee kohta...
ps torstaina tulee monsuunisade :DD jes
ykkönen on tosin jo loppunut (IKUISESTI?! en kestä!) ja kakkosen aloitin eilen... oon siis pesulassa siivoilemassa. kyllä väsyttää... en haluaisi millään tunnustautua materialistiksi, mut kyllä palkkapäivä maistuu :D tällä kertaa aijon tosissaan säästää kaikki rahat!! en muista millon olisin onnistunu säästämään yhtään mitään, mutta kerta se on ensimmäinenkin...toivottavasti nyt :--D mulla on nimittäin jälleen matkakuume. en millään jaksaisi odottaa uuttavuotta, mutta pakko kai se on :D 6 kk...nopee menee, hope so! ens kesänä sit reilaamaan natsan kanssa! meen ainaki vatikaanivaltioon. se on mun unelma (sain tänään tietää, että siellä on 400 asukasta ja pinta-ala on 0,4 neliökm. vähemmän kun ilveskujalla?!) voiskohan vatikaanivaltioon muuttaa?? ois maailman cooleinta!! okei mut nyt meen, anna tulee kohta...
ps torstaina tulee monsuunisade :DD jes
lauantai 20. kesäkuuta 2009
aaaaaaaa kesän lapsi mä oon
niin missä se kesä oli?:D mitä ihmettä tää muka on että koko kesänä on ollut YKSI kokonaan aurinkoinen päivä ja sekin oli vielä toukokuuta.
juhannusta viettelin mökillä, oli märkää ja kylmää mut ihan kivaa, en valita (ainakaan paljon..) tultiin äsken kotiin ja nyt äiti on ihan innoissaan laittamassa grilliä päälle. hei kello on tasan kymmenen :D no mikäs tässä lomalla! eipä huomennakaan kai mitään nukkumista kummempaa tekemistä ole suunnitelmissa..jotain kyllä pitäis keksiä etten ihan laiskistu :D
nyt lomalla en tosiaan oo kerennyt paljon muuta tehdä kun hengata ladolla, meneillään siis mun viimeinen kulissikesä ainakin lasten puolella. tykkään ainakin ite kovasti meidän näytelmästä (peter pan), ja ollaankin aika kovasti tehty töitä sen eteen. ja on ollut ihanaa, vaikka keväällä mulla olikin pienet (tai vähän suuremmat) epäilykset tän projektin suhteen, kun suunnilleen kaikki vakkarikulissilaiset on lopettanu...mut hyvä tuli! viikon päästä se on sitten melkein ohi, nyyh.
tälle kesälle ei oikeastaan oo mulla niin hirveesti suunnitelmia, kulissin jälkeen meen töihin pesulaan pariks viikoks ja sitten varmaan annan ja jannin kanssa helsinkiiiiiiin meijän kämppään, joka toivottavasti saadaan ainakin pariks päiväks ihan vaan meijän käyttöön! jos tää onnistuu niin oon iloinen. ja sitten mökkeilyä ja johonkin reissuun olis kiva lähteä, mut toi rahatilanne ei nyt oikein ilostuta :D ja pitäis säästää lontooseenkin (ANNA HUOM :D). huoh!! saispa töitä.
mulla on tosi kumma tilanne tällä hetkellä noin tulevaisuutta ajatellen, suurin osa mun sukulaisista ja tutuista on ihmetellyt tosi paljon kun oon kertonu, että aijon mennä ainakin vuodeks töihin ja sen jälkeen ulkomaille ainakin puoleks vuodeks. ne on kai kuvitellu, että oon just sellanen joka menee yliopistoon ja josta tulee maisteri yms ja sit tyyliin opettaja. en mä siitä tiedä mut en jotenkin oo enää moneen vuoteen kokenu että yliopisto olis mun paikka. mä en oikeastaan tiedä mitä haluan kaikkein eniten, paitsi tietysti tota meidän reissua. musta tuntuu, et mun on vaan pakko tehdä se ennenkun osaan päättää yhtään mitään! meillä (mulla ja annalla siiis!) on jo budjettisuunnitelma ja kaikki valmiina, yksi ongelma on vaan: RAHA! mutta sekin hoituu jos saadaan duunia heti lukion jälkeen. alustava matkasuunnitelma on siis seuraava: Helsinki-Reykjavik-New York(autolla tms)Los Angeles-Tokio-Singapore(junalla tms)Bangkok-Pariisi-Helsinki. Lentoihin rahaaa menis noin 2000e ja siihen muuhun, jos olettaa ettei nukuta missään luksushotelleissa joka yö, noin 6000e. eli vuodeks töihin ja se olis siinä...kun sais vaan töitä! mut ton matkan aijon tehdä, ehdottomasti ennen kun päätän mitään lopullista!
Muttajooo, toivottavasti kaikilla on ollut kiva kesä ja tulee olemaankin!:)
<3:ZAME
juhannusta viettelin mökillä, oli märkää ja kylmää mut ihan kivaa, en valita (ainakaan paljon..) tultiin äsken kotiin ja nyt äiti on ihan innoissaan laittamassa grilliä päälle. hei kello on tasan kymmenen :D no mikäs tässä lomalla! eipä huomennakaan kai mitään nukkumista kummempaa tekemistä ole suunnitelmissa..jotain kyllä pitäis keksiä etten ihan laiskistu :D
nyt lomalla en tosiaan oo kerennyt paljon muuta tehdä kun hengata ladolla, meneillään siis mun viimeinen kulissikesä ainakin lasten puolella. tykkään ainakin ite kovasti meidän näytelmästä (peter pan), ja ollaankin aika kovasti tehty töitä sen eteen. ja on ollut ihanaa, vaikka keväällä mulla olikin pienet (tai vähän suuremmat) epäilykset tän projektin suhteen, kun suunnilleen kaikki vakkarikulissilaiset on lopettanu...mut hyvä tuli! viikon päästä se on sitten melkein ohi, nyyh.
tälle kesälle ei oikeastaan oo mulla niin hirveesti suunnitelmia, kulissin jälkeen meen töihin pesulaan pariks viikoks ja sitten varmaan annan ja jannin kanssa helsinkiiiiiiin meijän kämppään, joka toivottavasti saadaan ainakin pariks päiväks ihan vaan meijän käyttöön! jos tää onnistuu niin oon iloinen. ja sitten mökkeilyä ja johonkin reissuun olis kiva lähteä, mut toi rahatilanne ei nyt oikein ilostuta :D ja pitäis säästää lontooseenkin (ANNA HUOM :D). huoh!! saispa töitä.
mulla on tosi kumma tilanne tällä hetkellä noin tulevaisuutta ajatellen, suurin osa mun sukulaisista ja tutuista on ihmetellyt tosi paljon kun oon kertonu, että aijon mennä ainakin vuodeks töihin ja sen jälkeen ulkomaille ainakin puoleks vuodeks. ne on kai kuvitellu, että oon just sellanen joka menee yliopistoon ja josta tulee maisteri yms ja sit tyyliin opettaja. en mä siitä tiedä mut en jotenkin oo enää moneen vuoteen kokenu että yliopisto olis mun paikka. mä en oikeastaan tiedä mitä haluan kaikkein eniten, paitsi tietysti tota meidän reissua. musta tuntuu, et mun on vaan pakko tehdä se ennenkun osaan päättää yhtään mitään! meillä (mulla ja annalla siiis!) on jo budjettisuunnitelma ja kaikki valmiina, yksi ongelma on vaan: RAHA! mutta sekin hoituu jos saadaan duunia heti lukion jälkeen. alustava matkasuunnitelma on siis seuraava: Helsinki-Reykjavik-New York(autolla tms)Los Angeles-Tokio-Singapore(junalla tms)Bangkok-Pariisi-Helsinki. Lentoihin rahaaa menis noin 2000e ja siihen muuhun, jos olettaa ettei nukuta missään luksushotelleissa joka yö, noin 6000e. eli vuodeks töihin ja se olis siinä...kun sais vaan töitä! mut ton matkan aijon tehdä, ehdottomasti ennen kun päätän mitään lopullista!
Muttajooo, toivottavasti kaikilla on ollut kiva kesä ja tulee olemaankin!:)
<3:ZAME
lauantai 23. toukokuuta 2009
I am burning still, learning still
http://www.youtube.com/watch?v=82ctJPv_kGU
hitto kun en osaa laittaa noita videoita suoraan youtubesta tähän. anyway kuunnelkaa toi biisi! ihana.
huomenna tanssin jälleen kerran vikaa kertaa pariin kuukauteen noin niinkuin virallisesti, vieläpä tohon kyseiseen biisiin (kevätnäytös, monnari klo 18.oo=)). ai että mä rakastan sitä. ja tanssia. jotenkin löydän tanssin aina uudelleen, tänään jälleen kerran! ja huomenna varmasti taas. huoh. koko vuoden olen ajatellut etten jaksa enää raahautua tanssitunneille kun sinne olen jo niin monet vuodet jaksanut mennä, mutta kyllähän se palkitsee. olen nyt kyllä tosi iloinen etten ole lopettanut!
tanssiminen on jotenkin vaan niin vapauttavaa. ainakin sillon, kun sitä tekee ihan vaan huvikseen, ei liian tosissaan. se on ihanaa. suosittelen kokeilemaan!
hitto kun en osaa laittaa noita videoita suoraan youtubesta tähän. anyway kuunnelkaa toi biisi! ihana.
huomenna tanssin jälleen kerran vikaa kertaa pariin kuukauteen noin niinkuin virallisesti, vieläpä tohon kyseiseen biisiin (kevätnäytös, monnari klo 18.oo=)). ai että mä rakastan sitä. ja tanssia. jotenkin löydän tanssin aina uudelleen, tänään jälleen kerran! ja huomenna varmasti taas. huoh. koko vuoden olen ajatellut etten jaksa enää raahautua tanssitunneille kun sinne olen jo niin monet vuodet jaksanut mennä, mutta kyllähän se palkitsee. olen nyt kyllä tosi iloinen etten ole lopettanut!
tanssiminen on jotenkin vaan niin vapauttavaa. ainakin sillon, kun sitä tekee ihan vaan huvikseen, ei liian tosissaan. se on ihanaa. suosittelen kokeilemaan!
torstai 21. toukokuuta 2009
pohdintatulva
again!
oon ollut taas jonkin aikaa poissa täältä, johtuen ehkä tästä 6 palkin lukuainejaksosta + siitä, että oon ollut teatterilla lähestulkoon joka päivä nyt parin viikon ajan, tanssinäytöksiinkin pitäisi keretä. en valita, vapaaehtoisesti mä tätä kaikkea teen ja tosi mielelläni teenkin, mä oikeasti nautin siitä että saan tehdä asioita ja olla mukana kaikessa! joskus se vaan pistää väsyttämään, kun tajuaa, ettei oikeasti enää jaksa yhtään mitään ja haluaisi vaan nukahtaa, ja silti pitäisi lukea kässäriä ja opetella biologian risteytyskaavioita ja ruotsin sanoja ja vielä harjoitella jotain koreografiaa. mutta anyway, viikon päästä oon vapaa kaikesta paitsi teatterista, ja sehän ei mua haittaa ollenkaan, päinvastoin! peter panin ensi-iltaan 2 VIIKKOA aikaa, hui! aika menee niin uskomattoman nopeasti...pelottavaa.
hollannin matkastakin on jo melkein kaksi viikkoa. en osaa sanoin kuvailla fiiliksiä ton matkan jälkeen, mutta voin yrittää: oli ensinnäkin aivan IHANAA, rakastuin koko maahan ja ihmisiin ja kaikkeen! kyseessä oli siis euroweek, jolle tuli osallistujia ympäri eurooppaa eri kouluista. tutustuin siellä miljoonaan ihanaan ihmiseen, mm host-perhe oli aivan IHANA, samoin ruotsalaiset, ah love <3
en olisi ikimaailmassa halunnut tulla takaisin, mutta pakkohan lopulta oli. aina sama juttu kun pitää palata suomeen = :'(
mutta kuitenkin, nyt osaan ajatella jo positiivisesti: mulla on nyt ihania ystäviä ympäri eurooppaa ja olen taas hitusen itsenäisempi ja monta upeaa muistoa rikkaampi.
kesä saa mut jotenkin niin hyvälle tuulelle. mä olen aika iloinen yleensä muutenkin, mutta kesällä vaan on aina jotenkin niin hyvä olo, en tiedä mistä se johtuu, auringosta, lämmöstä vai siitä että kesällä yleensä ihmiset vaan on iloisempia? ehkä kaikista noista... musta on vaan aivan ihanaa kävellä kaupungissa ja katsella ihmisiä jotka hymyilee eikä vaan laahusta masentuneen näköisinä mustiin villakangastakkeihin verhottuina. talvi on masentava ja muutenkin niin turha vuodenaika, silloin kaikki on niin kuollutta! toisaalta, tuskin kesä tuntuisi näin hyvältä jos se olisi aina, siihen kyllästyisi. yeah right :D kyllä mä silti kalifornia-ilmaston ottaisin mielummin...
olen myös tässä viime aikoina pohtinut aika paljon yhtä asiaa, joka liittyy niin olennaisesti jokaisen meidän elämään. ulkonäköä siis. mun mielestä ulkonäön pohtiminen ja siitä stressaaminen on jotain maailman turhinta, vaikka itsekin sorrun siihen joka ikinen päivä. en ymmärrä, miten kenenkään on mahdollista arvostella toista ulkonäön perusteella, sehän on asia jolle kukaan ei voi mitään?! pukeutuminen on tietysti asia erikseen, mutta kaikilla ei välttämättä ole varaa hankkia sellaista tyyliä, minkä haluaisi ja missä viihtyisi. jotenkin on vaan alkanut tuntua sekin niin naurettavalta: VAATTEET, joita alunperin oli ilmeisesti tarkoitus käyttää vaan siksi ettei jäädy, on nykyään niin suuri osa ihmisen identiteettiä! jokunen aika sitten ne oli mullekin paljon tärkeämpiä kuin nyt, mutta olen tajunnut ettei sillä ehkä olekaan niin kauheasti väliä, mitä mulla on päällä. sillä on väliä, millainen ihminen olen. toisaalta omaa luonnettakin voi korostaa vaatteilla, mikä on kyllä ihan hyvä juttu. nykyään mulle tärkein asia vaatteissa onkin se, että niissä on hyvä olo, ja näytän itseltäni. eikä mun enää tarvitse välittää siitä, tykkääkö joku muotiguru just tästä mun keltasesta mekosta, josta itse tykkään, koska hahhA, sillähän ei ole mitään väliä, se on vaan vaate! :D mun elämässä onneksi on niin paljon enemmänkin kaikkea, mistä saan kyllä olla tosi kiitollinen! te, ihanat ystävät! kiitos kaikesta<3 love you.
<3:same
oon ollut taas jonkin aikaa poissa täältä, johtuen ehkä tästä 6 palkin lukuainejaksosta + siitä, että oon ollut teatterilla lähestulkoon joka päivä nyt parin viikon ajan, tanssinäytöksiinkin pitäisi keretä. en valita, vapaaehtoisesti mä tätä kaikkea teen ja tosi mielelläni teenkin, mä oikeasti nautin siitä että saan tehdä asioita ja olla mukana kaikessa! joskus se vaan pistää väsyttämään, kun tajuaa, ettei oikeasti enää jaksa yhtään mitään ja haluaisi vaan nukahtaa, ja silti pitäisi lukea kässäriä ja opetella biologian risteytyskaavioita ja ruotsin sanoja ja vielä harjoitella jotain koreografiaa. mutta anyway, viikon päästä oon vapaa kaikesta paitsi teatterista, ja sehän ei mua haittaa ollenkaan, päinvastoin! peter panin ensi-iltaan 2 VIIKKOA aikaa, hui! aika menee niin uskomattoman nopeasti...pelottavaa.
hollannin matkastakin on jo melkein kaksi viikkoa. en osaa sanoin kuvailla fiiliksiä ton matkan jälkeen, mutta voin yrittää: oli ensinnäkin aivan IHANAA, rakastuin koko maahan ja ihmisiin ja kaikkeen! kyseessä oli siis euroweek, jolle tuli osallistujia ympäri eurooppaa eri kouluista. tutustuin siellä miljoonaan ihanaan ihmiseen, mm host-perhe oli aivan IHANA, samoin ruotsalaiset, ah love <3
en olisi ikimaailmassa halunnut tulla takaisin, mutta pakkohan lopulta oli. aina sama juttu kun pitää palata suomeen = :'(
mutta kuitenkin, nyt osaan ajatella jo positiivisesti: mulla on nyt ihania ystäviä ympäri eurooppaa ja olen taas hitusen itsenäisempi ja monta upeaa muistoa rikkaampi.
kesä saa mut jotenkin niin hyvälle tuulelle. mä olen aika iloinen yleensä muutenkin, mutta kesällä vaan on aina jotenkin niin hyvä olo, en tiedä mistä se johtuu, auringosta, lämmöstä vai siitä että kesällä yleensä ihmiset vaan on iloisempia? ehkä kaikista noista... musta on vaan aivan ihanaa kävellä kaupungissa ja katsella ihmisiä jotka hymyilee eikä vaan laahusta masentuneen näköisinä mustiin villakangastakkeihin verhottuina. talvi on masentava ja muutenkin niin turha vuodenaika, silloin kaikki on niin kuollutta! toisaalta, tuskin kesä tuntuisi näin hyvältä jos se olisi aina, siihen kyllästyisi. yeah right :D kyllä mä silti kalifornia-ilmaston ottaisin mielummin...
olen myös tässä viime aikoina pohtinut aika paljon yhtä asiaa, joka liittyy niin olennaisesti jokaisen meidän elämään. ulkonäköä siis. mun mielestä ulkonäön pohtiminen ja siitä stressaaminen on jotain maailman turhinta, vaikka itsekin sorrun siihen joka ikinen päivä. en ymmärrä, miten kenenkään on mahdollista arvostella toista ulkonäön perusteella, sehän on asia jolle kukaan ei voi mitään?! pukeutuminen on tietysti asia erikseen, mutta kaikilla ei välttämättä ole varaa hankkia sellaista tyyliä, minkä haluaisi ja missä viihtyisi. jotenkin on vaan alkanut tuntua sekin niin naurettavalta: VAATTEET, joita alunperin oli ilmeisesti tarkoitus käyttää vaan siksi ettei jäädy, on nykyään niin suuri osa ihmisen identiteettiä! jokunen aika sitten ne oli mullekin paljon tärkeämpiä kuin nyt, mutta olen tajunnut ettei sillä ehkä olekaan niin kauheasti väliä, mitä mulla on päällä. sillä on väliä, millainen ihminen olen. toisaalta omaa luonnettakin voi korostaa vaatteilla, mikä on kyllä ihan hyvä juttu. nykyään mulle tärkein asia vaatteissa onkin se, että niissä on hyvä olo, ja näytän itseltäni. eikä mun enää tarvitse välittää siitä, tykkääkö joku muotiguru just tästä mun keltasesta mekosta, josta itse tykkään, koska hahhA, sillähän ei ole mitään väliä, se on vaan vaate! :D mun elämässä onneksi on niin paljon enemmänkin kaikkea, mistä saan kyllä olla tosi kiitollinen! te, ihanat ystävät! kiitos kaikesta<3 love you.
<3:same
tiistai 5. toukokuuta 2009
you've got the love I need to see me through!
mulla on niin sinkkuelämää-fiilis! kuunnelkaa tää: http://www.youtube.com/watch?v=MvazP2WZXkM MAAILMAN IHANIN en kestä. tulee ihan mieleen satc:in vika jakso :'( nyyh.
okei. mulla on tosi sekava olo, sellanen mikä on aina, kun on tapahtumassa jotain. lähden huomenna siis hollantiin 7:45 ja mua jännittääää :D ei mua muuten, mutta en ole koskaan ollut yksin host-perheessä ulkomailla enkä muutenkaan näin itsenäisesti! samalla hullun siistiä mutta tavallaan pelottavaa. ehkä kuitenkin enemmän siistiä! tuun kyllä jo sunnuntaiyönä takaisin, mikä on tavallaan ihan jees... mut nyt taidan jatkaa pakkaamista, adios amigos ja nähdään maanantaina, ellen oo saanut sikainfluenssaa (hollannissa siihen on sairastunu ainakin yksi henkilö. hmm)
ja anna, lupaan yrittää ettiä sulle sitä tahnaa. suklaavoisettiä siis :D
<3:Same
okei. mulla on tosi sekava olo, sellanen mikä on aina, kun on tapahtumassa jotain. lähden huomenna siis hollantiin 7:45 ja mua jännittääää :D ei mua muuten, mutta en ole koskaan ollut yksin host-perheessä ulkomailla enkä muutenkaan näin itsenäisesti! samalla hullun siistiä mutta tavallaan pelottavaa. ehkä kuitenkin enemmän siistiä! tuun kyllä jo sunnuntaiyönä takaisin, mikä on tavallaan ihan jees... mut nyt taidan jatkaa pakkaamista, adios amigos ja nähdään maanantaina, ellen oo saanut sikainfluenssaa (hollannissa siihen on sairastunu ainakin yksi henkilö. hmm)
ja anna, lupaan yrittää ettiä sulle sitä tahnaa. suklaavoisettiä siis :D
<3:Same
perjantai 1. toukokuuta 2009
mitä on onnellisuus?
tänään ymmärsin! kaikkihan sen jo tietää: onni ei ole rahaa, vaatteita, autoja ja kuumia miehiä. se ei tule saamisesta vaan antamisesta. se tulee silloin kun sitä vähiten odottaa.
tottakai, näähän on kliseitä jotka vauvakin tajuaa, mutta tänään mä ymmärsin miten sen voi saavuttaa.
mä en todellakaan enää tarvitse mitään. onnellisimmat hetket mun elämässä liittyy siihen, kun olen vapaa ihan kaikesta eikä mun tarvitse tehdä mitään, mä en stressaa mistään enkä tavallaan ole missään, olen ihan lost. silloin olen onnellinen. tuli mieleen kaksi tällaista täydellistä hetkeä... molempiin liittyy kumma kyllä olennaisesti Helsinki-Vantaan lentokenttä :D
onnellisuushetki numero yksi:
Helsinki-Vantaan lentokenttä perjantaina 2.1.2009. Olin lähdössä muutaman tunnin kuluttua Frankfurtin kautta Pariisiin ja istuskelin lähtöporttien lähistöllä pienessä kahvilassa. Join teetä ja istuskelin siinä itsekseni, ihmisiä valui joka suuntaan ja tuntui että kaikki puhuvat eri kieltä! Vieressäni oli lähtevien lentojen aikataulu. Tuli onnellinen olo kun katsoin sitä: ensimmäisenä New York JFK 12.30, Boarding. Tuli mieletön spontaaniusaalto, teki kovasti mieli vaan juosta just tolle lennolle! Toisena listassa oli Nagoya, mulle tuli siitäkin hassu fiilis vaikka en edes tiedä missä se on. Kuulostaa japanilta tai kiinalta. Joskus vielä lähden Nagoyaan...! Istuin siinä kahvilassa varmaan tunnin, ja katselin ihmisiä, tuli vaan niin ihana olo: en ole oikein missään, ja silti olen tässä. Täältä pääsen ihan mihin vaan. Oli niin onnellinen olo, vaikka mitään ei oikeastaan edes tapahtunut. Mä vaan olin. Ja olihan se Pariisikin ihan mukava :)
Toinen onnellisuushetki tapahtui viime vuoden lokakuussa, tästä Anna kertoikin jo, mutta kerron vielä oman version, se oli niin jännää:D
Oltiin siis oltu Annan kanssa The Soundsien keikalla Helsingissä, ja venattiin yöbussia kampissa. Nukuttiin vaan siinä lähtöporteilla, ja spekuloitiin elämää. Sitten bussi tuli, ja noustiin kyytiin, kuski oli muistaakseni sellanen hassu vanha miekkonen joka jutteli mukavia :D Torkuttiin molemmat ja kuunneltiin musiikkia, muistan että olin järjettömän väsynyt, mutta mulla oli kuitenkin sellanen keikanjälkeinen-fiilis, eli siis aika jees. Musta tuntui että nukahin jossain vaiheessa, ja kun heräsin, tajusin että bussi oli Helsinki-Vantaan lentokentän pihassa. Mä oon jotenkin kiintynyt siihen paikkaan, se tuntuu niin kodilta! Oli ihana fiilis, kun bussiin nousi kentältä tulleita matkustajia, jotka jutteli lentomatkasta. Taivaalle nousi lentokone, ja mä ajattelin, kuinka siistiä olis olla lentoemäntä. Nukahin siinä sitten taas, ja oli ihan järjettömän onnellinen olo, vaikka mitään ei ollut tapahtunut! Parin tunnin päästä heräsin siihen, että joku juoppo istui mun jalkojen päälle. En kehdannut pyytää sitä nousemaan kun se oli niin raukka. Jälkeenpäin nauroin aika paljon :D
hahah, onhan noita hetkiä kyllä enemmänkin, mutta tässä nää jotka muistan kaikkein parhaiten. Ihania hetkiä, joita haluan paljon lisää! Ja näitähän tulee.
tottakai, näähän on kliseitä jotka vauvakin tajuaa, mutta tänään mä ymmärsin miten sen voi saavuttaa.
mä en todellakaan enää tarvitse mitään. onnellisimmat hetket mun elämässä liittyy siihen, kun olen vapaa ihan kaikesta eikä mun tarvitse tehdä mitään, mä en stressaa mistään enkä tavallaan ole missään, olen ihan lost. silloin olen onnellinen. tuli mieleen kaksi tällaista täydellistä hetkeä... molempiin liittyy kumma kyllä olennaisesti Helsinki-Vantaan lentokenttä :D
onnellisuushetki numero yksi:
Helsinki-Vantaan lentokenttä perjantaina 2.1.2009. Olin lähdössä muutaman tunnin kuluttua Frankfurtin kautta Pariisiin ja istuskelin lähtöporttien lähistöllä pienessä kahvilassa. Join teetä ja istuskelin siinä itsekseni, ihmisiä valui joka suuntaan ja tuntui että kaikki puhuvat eri kieltä! Vieressäni oli lähtevien lentojen aikataulu. Tuli onnellinen olo kun katsoin sitä: ensimmäisenä New York JFK 12.30, Boarding. Tuli mieletön spontaaniusaalto, teki kovasti mieli vaan juosta just tolle lennolle! Toisena listassa oli Nagoya, mulle tuli siitäkin hassu fiilis vaikka en edes tiedä missä se on. Kuulostaa japanilta tai kiinalta. Joskus vielä lähden Nagoyaan...! Istuin siinä kahvilassa varmaan tunnin, ja katselin ihmisiä, tuli vaan niin ihana olo: en ole oikein missään, ja silti olen tässä. Täältä pääsen ihan mihin vaan. Oli niin onnellinen olo, vaikka mitään ei oikeastaan edes tapahtunut. Mä vaan olin. Ja olihan se Pariisikin ihan mukava :)
Toinen onnellisuushetki tapahtui viime vuoden lokakuussa, tästä Anna kertoikin jo, mutta kerron vielä oman version, se oli niin jännää:D
Oltiin siis oltu Annan kanssa The Soundsien keikalla Helsingissä, ja venattiin yöbussia kampissa. Nukuttiin vaan siinä lähtöporteilla, ja spekuloitiin elämää. Sitten bussi tuli, ja noustiin kyytiin, kuski oli muistaakseni sellanen hassu vanha miekkonen joka jutteli mukavia :D Torkuttiin molemmat ja kuunneltiin musiikkia, muistan että olin järjettömän väsynyt, mutta mulla oli kuitenkin sellanen keikanjälkeinen-fiilis, eli siis aika jees. Musta tuntui että nukahin jossain vaiheessa, ja kun heräsin, tajusin että bussi oli Helsinki-Vantaan lentokentän pihassa. Mä oon jotenkin kiintynyt siihen paikkaan, se tuntuu niin kodilta! Oli ihana fiilis, kun bussiin nousi kentältä tulleita matkustajia, jotka jutteli lentomatkasta. Taivaalle nousi lentokone, ja mä ajattelin, kuinka siistiä olis olla lentoemäntä. Nukahin siinä sitten taas, ja oli ihan järjettömän onnellinen olo, vaikka mitään ei ollut tapahtunut! Parin tunnin päästä heräsin siihen, että joku juoppo istui mun jalkojen päälle. En kehdannut pyytää sitä nousemaan kun se oli niin raukka. Jälkeenpäin nauroin aika paljon :D
hahah, onhan noita hetkiä kyllä enemmänkin, mutta tässä nää jotka muistan kaikkein parhaiten. Ihania hetkiä, joita haluan paljon lisää! Ja näitähän tulee.
sunnuntai 12. huhtikuuta 2009
all by myself, kerrankin
okei, ihan alkuun pyydän anteeksi saamattomuuttani tän blogin kanssa, viime merkinnästähän on tosiaan se pari päivää vaille kuukausi... eipä ole ollut oikeen inspistä:D eikä mitään ole edes tapahtunut, perushengailua. nyt on pääsiäispäivä, oon ollut viimeset neljä päivää näkemättä ketään, nyt oon yksin kotona huomiseen asti. tää aiheuttaa mussa aina jonkinlaisen pohdintatulvan, u know. se tekee hyvää toisinaan (ei missään nimessä liian usein, tulisin hulluksi :D), vaikka mulla onkin tapana pohtia asioita ehkä vähän liian pitkälle...
mulle tuli tänään sellanen inspiraatio, et haluisin lähtee kuukauden roadtripille jenkkeihin, kiertäsin vaan kaikki coolit kaupungit ja pikkukylät ja istuisin likasessa 70-luvun bussissa jossain wisconsinissa, ja mun takana istuis mies soittamassa epävireisellä kitaralla blowin' in the windiä. tää kaikki sai alkunsa siitä, kun löysin mun taskusta dollarin, en käsitä miten se sinne joutui :D mut mua huvittais olla jenkeissä, paljon enemmän kun täällä!
oikeestaan mua huvittais olla melkein missä tahansa muualla ennemmin kun täällä. täällä on harmaata! ihmiset on ainut asia mikä mua pitää täällä ainakin vielä muutaman vuoden. mut sitten, jossain vaiheessa, pitää vaan päästä pois, ainakin vähäks aikaa. mulla ei koskaan oo ollut näin vähän tulevaisuudensuunnitelmia kun nyt, mut ehkä se on vaan hyvä? mulla ei siis ole mitään hajua, mitä musta tulee tai mihin mä päädyn...mut oikeestaan se voi ollakin vaan tosi hyvä juttu. elämä on matka, ei päämäärä :D eli ehkä selviän paremmin ilman päämäärää? nojoo, en tiedä, mut matkasta ainakin kannattaa nauttia, mä aion! öitä.
mulle tuli tänään sellanen inspiraatio, et haluisin lähtee kuukauden roadtripille jenkkeihin, kiertäsin vaan kaikki coolit kaupungit ja pikkukylät ja istuisin likasessa 70-luvun bussissa jossain wisconsinissa, ja mun takana istuis mies soittamassa epävireisellä kitaralla blowin' in the windiä. tää kaikki sai alkunsa siitä, kun löysin mun taskusta dollarin, en käsitä miten se sinne joutui :D mut mua huvittais olla jenkeissä, paljon enemmän kun täällä!
oikeestaan mua huvittais olla melkein missä tahansa muualla ennemmin kun täällä. täällä on harmaata! ihmiset on ainut asia mikä mua pitää täällä ainakin vielä muutaman vuoden. mut sitten, jossain vaiheessa, pitää vaan päästä pois, ainakin vähäks aikaa. mulla ei koskaan oo ollut näin vähän tulevaisuudensuunnitelmia kun nyt, mut ehkä se on vaan hyvä? mulla ei siis ole mitään hajua, mitä musta tulee tai mihin mä päädyn...mut oikeestaan se voi ollakin vaan tosi hyvä juttu. elämä on matka, ei päämäärä :D eli ehkä selviän paremmin ilman päämäärää? nojoo, en tiedä, mut matkasta ainakin kannattaa nauttia, mä aion! öitä.
lauantai 14. maaliskuuta 2009
teetä veturilla & adhd-synttärit + tulevaisuudensuunnitelmia?
oltiin eilen illalla kulissiporukalla (+ janni) roosalla katselemassa peter paneja (jeremy sumpter<3) ja fiilistelemässä tulevaa kesää ja hengaamassa muuten vaan (kiitti essi, anna, janni, roosa, mikko, hanna ja olga! <3 unohinko jonkun?) . oli tosi kivaa, pakko sanoa vielä kiitos roosalle kun oli jaksanut leipoa meille suklaakakunkin (oli hyvää). lähdettiin jannin, essin ja annan kanssa joskus 11 jälkeen, ja jatkettiin keskustasta jannin ja annan kanssa vielä teelle veturille... ja spekuloitiin :D
kuvitelkaa tilanne: kello on jotain 12 ja yhden välissä yöllä, koko paikka on täynnä ihmisiä jättikokoisten matkalaukkujen kanssa, ja me kolme istutaan yhden teekupin kanssa pöydässä ja jauhetaan paskaa. kyllä, oli paras ilta PITKÄÄN aikaan. sain ehkä vähän enemmän selvyyttä joihinkin asioihin, joita oon miettinyt tosi pitkään. loppujen lopuksihan mun pitää hoitaa tää asia yksin, tää on vaivannut mua niin pitkään jo, mutta on aina hyvä tietää, että on ihmisiä jotka oikeesti ymmärtää miksi olen sellainen kun olen ja teen jotkut asiat niinkuin teen. okei, osa teistä ehkä ymmärtää tän, lopuille jääköön ikuiseksi mysteeriksi :D
nyt meillä on menossa tatun (veli) 10-v synttärit, ja koko talo on täynnä pikkupoikia (onko kaikilla alle 12-vuotiailla pojilla ad/hd?!)
illemmalla mennään teelle veturille... siitä on näköjään tulossa meidän uusi kantapaikka :D
kirjoitin tänään myös liikan kurssipäiväkirjan (kuukauden myöhässä) ja siivosin vaatekaapin! olenpas ahkera.
eilen sain myös laskun hollanninmatkasta. lähden siis toukokuun alussa euroweekille hollantiin (6.-10.5) parin meidän koululaisen opettajan ja oppilaan kanssa. jännittää vähän kaikki esitykset joita meidän pitää siellä tehdä, mutta muuten olen kyllä tosi innoissani!
kesäsuunnitelmatkin alkaa pikkuhiljaa olla kohdallaan, ruissiin siis ollaan menossa varmaan med anna (ja janni & essi?), nyt kun löytyi telttakavereitakin. kiitti veera ja liisa!
kesäkuu menee luultavasti kulisseillen (ensi kesän näytelmä peter pan, willkommen. oon tinkerbell) ja heinäkuuksi on toivottavasti järjestymässä jonkunlaista kesäduunia. äitin kanssa mennään myös tsekkaamaan DUFFY porijazzeille ja käydään perheen kanssa tukholmassa.
olen melko varma, että kaikki tää menee vielä uusiksi, mutta eihän mikään voi toteutua, jos sitä ei edes suunnittele...
uudestavuodesta on kyllä tulossa ehdottomasti paras ikinä, lähdetään siis annan kanssa lontooseen paria päivää ennen uutta vuotta pubikierrokselle, en vielä tiedä tullaanko sieltä pois uudeksivuodeksi vai vietetäänkö vuodenvaihde siellä. paras reissu tulossa anyway!
kevät mua pelottaa kaikista eniten. kirjotukset siis tulossa, en ymmärrä, vuosi sitten olin vielä pieni ykkönen?! ja parin kuukauden päästä abi. huhhuh.
mutta, jokatapauksessa, vuoden päästä näihin aikoihin pahin on jo ohi. sitten voin relata!
tosin en kyllä edelleenkään tiedä mihin olen menossa lukion jälkeen... luultavasti töihin, vaikka me ysiykköset valmistutaankin "keskelle syvintä talouskriisiä ja lamaa" (A. Pokka) ja työllisyysnäkymät on huonot kaikilla aloilla. nojaa, mulle kelpaa mikä tahansa työ josta saa yli 1000 euroa kuussa. eli siis käytännössä ihan minimipalkkakin kelpaa :D
mutta en nyt jaksa stressata siitä, mitä joskus puolentoista vuoden päästä tapahtuu, kun elämä on kuitenkin tässä ja nyt. carpe diem ja silleen. ja kun nyt menee niin hyvin, niin miksi stressata! no reason to :)
elämä on kyllä kivaa. itsehän mä siitä kuitenkin päätän, millaista se on. mä päätin, että se on kivaa, ja siksi se on. se on niin yksinkertaista! aurinko kyllä voisi paistaa...
kuvitelkaa tilanne: kello on jotain 12 ja yhden välissä yöllä, koko paikka on täynnä ihmisiä jättikokoisten matkalaukkujen kanssa, ja me kolme istutaan yhden teekupin kanssa pöydässä ja jauhetaan paskaa. kyllä, oli paras ilta PITKÄÄN aikaan. sain ehkä vähän enemmän selvyyttä joihinkin asioihin, joita oon miettinyt tosi pitkään. loppujen lopuksihan mun pitää hoitaa tää asia yksin, tää on vaivannut mua niin pitkään jo, mutta on aina hyvä tietää, että on ihmisiä jotka oikeesti ymmärtää miksi olen sellainen kun olen ja teen jotkut asiat niinkuin teen. okei, osa teistä ehkä ymmärtää tän, lopuille jääköön ikuiseksi mysteeriksi :D
nyt meillä on menossa tatun (veli) 10-v synttärit, ja koko talo on täynnä pikkupoikia (onko kaikilla alle 12-vuotiailla pojilla ad/hd?!)
illemmalla mennään teelle veturille... siitä on näköjään tulossa meidän uusi kantapaikka :D
kirjoitin tänään myös liikan kurssipäiväkirjan (kuukauden myöhässä) ja siivosin vaatekaapin! olenpas ahkera.
eilen sain myös laskun hollanninmatkasta. lähden siis toukokuun alussa euroweekille hollantiin (6.-10.5) parin meidän koululaisen opettajan ja oppilaan kanssa. jännittää vähän kaikki esitykset joita meidän pitää siellä tehdä, mutta muuten olen kyllä tosi innoissani!
kesäsuunnitelmatkin alkaa pikkuhiljaa olla kohdallaan, ruissiin siis ollaan menossa varmaan med anna (ja janni & essi?), nyt kun löytyi telttakavereitakin. kiitti veera ja liisa!
kesäkuu menee luultavasti kulisseillen (ensi kesän näytelmä peter pan, willkommen. oon tinkerbell) ja heinäkuuksi on toivottavasti järjestymässä jonkunlaista kesäduunia. äitin kanssa mennään myös tsekkaamaan DUFFY porijazzeille ja käydään perheen kanssa tukholmassa.
olen melko varma, että kaikki tää menee vielä uusiksi, mutta eihän mikään voi toteutua, jos sitä ei edes suunnittele...
uudestavuodesta on kyllä tulossa ehdottomasti paras ikinä, lähdetään siis annan kanssa lontooseen paria päivää ennen uutta vuotta pubikierrokselle, en vielä tiedä tullaanko sieltä pois uudeksivuodeksi vai vietetäänkö vuodenvaihde siellä. paras reissu tulossa anyway!
kevät mua pelottaa kaikista eniten. kirjotukset siis tulossa, en ymmärrä, vuosi sitten olin vielä pieni ykkönen?! ja parin kuukauden päästä abi. huhhuh.
mutta, jokatapauksessa, vuoden päästä näihin aikoihin pahin on jo ohi. sitten voin relata!
tosin en kyllä edelleenkään tiedä mihin olen menossa lukion jälkeen... luultavasti töihin, vaikka me ysiykköset valmistutaankin "keskelle syvintä talouskriisiä ja lamaa" (A. Pokka) ja työllisyysnäkymät on huonot kaikilla aloilla. nojaa, mulle kelpaa mikä tahansa työ josta saa yli 1000 euroa kuussa. eli siis käytännössä ihan minimipalkkakin kelpaa :D
mutta en nyt jaksa stressata siitä, mitä joskus puolentoista vuoden päästä tapahtuu, kun elämä on kuitenkin tässä ja nyt. carpe diem ja silleen. ja kun nyt menee niin hyvin, niin miksi stressata! no reason to :)
elämä on kyllä kivaa. itsehän mä siitä kuitenkin päätän, millaista se on. mä päätin, että se on kivaa, ja siksi se on. se on niin yksinkertaista! aurinko kyllä voisi paistaa...
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
torstai 5. maaliskuuta 2009
"learn to love yourself, it's a great, great feeling"
olin illalla vielä ihan varma, että aamulla olen terve ja lähden kouluun vaikka mikä olisi.
nojoo, se jäi sitten siihen kun tajusin että mun eilinen järkyttävä headache oli siirtynyt kurkkuun... jäin siis nukkumaan.
näissä kipeänä yksin kotona vietetyissä päivissä on aina jotain hyvääkin: on aikaa ajatella ihan rauhassa, ei kiirettä mihinkään, on kerrankin lupa vain olla tekemättä mitään. mulle se on aikamoinen saavutus, koska yleensäkään en vain osaa olla tekemättä mitään!
nyt olen osannut, ainakin melkein. olen fiilistellyt sitä, että lumi sulaa, eli kesä on tulossa! ja sitä, että aamulla oli jo aika valoisaa! ja sitä, että olen oppinut olemaan onnellinen.
tänään tajusin, ettei tää ole enää mitään hetken huumaa, että jes parasta nyt on elämä kivaa ja huomenna taas paskaa, vaan olen ihan totta onnellinen vaikka välillä saakin olla huonoja päiviä. eihän onnellisuus oikeasti tarkoita sitä, että on koko ajan pää pilvissä ja hymy korvissa ja ettei koskaan tapahdu mitään pahaa. koska pahoja asioitahan tapahtuu koko ajan, se on ihan selvä mutta onnellisuus mun mielestä tarkoittaakin just sitä, että hyväksyt sen ja keskityt niihin hyviin asioihin. koska niitä on, joka puolella! olen myös tajunnut, ettei voi ikinä oppia olemaan onnellinen, jos ei hyväksy itseään sellaisena kuin on. muistan, miten hirveää oli olla 14-vuotias, kun ei pystynyt katsomaan itseään peiliin, kun olin muka niin järkyttävä. kaikki muut ihmiset mun ympärillä oli kaikki joko tajuttoman kauniita tai tosi rumia. en tajua miten olenkin voinut olla niin kapeakatseinen?! jos olisin tajunnut, että kauneuteen ei tarvitse mitään muuta kuin itseluottamusta, olisin voinut oppia olemaan onnellinen jo niin monta vuotta sitten.
en kaipaa niitä aikoja, mutta pakko nekin oli elää. nyt on koko elämä edessä, ja odotan sitä aika paljon!
nojoo, se jäi sitten siihen kun tajusin että mun eilinen järkyttävä headache oli siirtynyt kurkkuun... jäin siis nukkumaan.
näissä kipeänä yksin kotona vietetyissä päivissä on aina jotain hyvääkin: on aikaa ajatella ihan rauhassa, ei kiirettä mihinkään, on kerrankin lupa vain olla tekemättä mitään. mulle se on aikamoinen saavutus, koska yleensäkään en vain osaa olla tekemättä mitään!
nyt olen osannut, ainakin melkein. olen fiilistellyt sitä, että lumi sulaa, eli kesä on tulossa! ja sitä, että aamulla oli jo aika valoisaa! ja sitä, että olen oppinut olemaan onnellinen.
tänään tajusin, ettei tää ole enää mitään hetken huumaa, että jes parasta nyt on elämä kivaa ja huomenna taas paskaa, vaan olen ihan totta onnellinen vaikka välillä saakin olla huonoja päiviä. eihän onnellisuus oikeasti tarkoita sitä, että on koko ajan pää pilvissä ja hymy korvissa ja ettei koskaan tapahdu mitään pahaa. koska pahoja asioitahan tapahtuu koko ajan, se on ihan selvä mutta onnellisuus mun mielestä tarkoittaakin just sitä, että hyväksyt sen ja keskityt niihin hyviin asioihin. koska niitä on, joka puolella! olen myös tajunnut, ettei voi ikinä oppia olemaan onnellinen, jos ei hyväksy itseään sellaisena kuin on. muistan, miten hirveää oli olla 14-vuotias, kun ei pystynyt katsomaan itseään peiliin, kun olin muka niin järkyttävä. kaikki muut ihmiset mun ympärillä oli kaikki joko tajuttoman kauniita tai tosi rumia. en tajua miten olenkin voinut olla niin kapeakatseinen?! jos olisin tajunnut, että kauneuteen ei tarvitse mitään muuta kuin itseluottamusta, olisin voinut oppia olemaan onnellinen jo niin monta vuotta sitten.
en kaipaa niitä aikoja, mutta pakko nekin oli elää. nyt on koko elämä edessä, ja odotan sitä aika paljon!
Love is my passion
Love is my friend
Love is universal
Love never ends
Then why am I faced with so much anger, so much pain?
Why should I hide? Why should I be ashamed?
Time is much too short to be living somebody elses life
I walk with dignity, I step with pride
'Cos I ain't movin' from my face,
from my race, from my history
I ain't movin' from my love,
my peaceful dove, it means too much to me
Loving self can be so hard
Honesty can be demanding
Learn to love yourself,
it's a great, great feeling
When your down baby, I will set you free
I will be your remedy, I will be your tree
A wise man is clever, seldom ever speaks a word
A foolish man keeps talking, never is he heard
Time's too lonely, too lonely without words
Future voices need to be heard
Eyebrows are always older than the beards
Momma said be brave, you've nothing to fear
I ain't movin', I've been here long before
I ain't movin', 'cos I want more
I ain't movin', got my feet on the ground
As far as I'm concerned, love should win the rounds
(Des'ree - I ain't movin')
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
j'ai mal :(
pahoittelen hiljaiseloani, en vaan ole kauheasti kerinnyt tänne kirjoittelemaan (ei kyllä ole ollut ees mitään asiaa... :D)
no, koulu alkoi siis maanantaina (paluu matikan pariin puolen vuoden tauon jälkeen...jes)
eikä mitään kovin kummallista ole tapahtunut. tänään aamulla sain migreenikohtauksen, ja korvia särki niin paljon että menin lääkäriin. korvatulehdusta ei ole eikä mitään muutakaan vikaa, kukaan niistä ei tiennyt mikä mua vaivaa. kumma juttu.
nojoo, koska ensimmäinen puolikas päivästä oli ollut niin paska, päätin piristää itseäni uudella hameella...se onkin täydellinen, eikä ollut kuin 14,90. en jaksa laittaa kuvaa, näätte sitten.
kaupungilta tulin sitten vaan kotiin nukkumaan.
loppuviikolle onkin sitten vaikka mitä suunnitelmaa, perjantaina veeran synttärit ja sitten pitäisi tehdä vihdoin ja viimein liikan 13-kurssin kurssipäiväkirja ja itsenäiset treenit (nyt jo 2vk myöhässä...heh) ja sitten sunnuntaina mennään annan kanssa kuvailemaan (ps sen uudet hiukset on ihanat)
okei eipä tässä muuta, yritän mennä parantumaan... XOXO, Samppi
ps lily allen - 22, kuvaa niin täydellisesti mun fiiliksiä, ei kyllä ehkä lyriikoilta mutta muuten, ah mikä biisi
no, koulu alkoi siis maanantaina (paluu matikan pariin puolen vuoden tauon jälkeen...jes)
eikä mitään kovin kummallista ole tapahtunut. tänään aamulla sain migreenikohtauksen, ja korvia särki niin paljon että menin lääkäriin. korvatulehdusta ei ole eikä mitään muutakaan vikaa, kukaan niistä ei tiennyt mikä mua vaivaa. kumma juttu.
nojoo, koska ensimmäinen puolikas päivästä oli ollut niin paska, päätin piristää itseäni uudella hameella...se onkin täydellinen, eikä ollut kuin 14,90. en jaksa laittaa kuvaa, näätte sitten.
kaupungilta tulin sitten vaan kotiin nukkumaan.
loppuviikolle onkin sitten vaikka mitä suunnitelmaa, perjantaina veeran synttärit ja sitten pitäisi tehdä vihdoin ja viimein liikan 13-kurssin kurssipäiväkirja ja itsenäiset treenit (nyt jo 2vk myöhässä...heh) ja sitten sunnuntaina mennään annan kanssa kuvailemaan (ps sen uudet hiukset on ihanat)
okei eipä tässä muuta, yritän mennä parantumaan... XOXO, Samppi
ps lily allen - 22, kuvaa niin täydellisesti mun fiiliksiä, ei kyllä ehkä lyriikoilta mutta muuten, ah mikä biisi
perjantai 27. helmikuuta 2009
grateful as always
"ystävyys on sitä, kun on ystävä, jonka kanssa voi: leikkiä, olla, käydä yökylässä, tapella, nauraa ja syödä karkkia. ystävän kanssa voi käydä esimerkiksi huvipuistoissa, tai retkellä. ystävän kanssa vaikka tappelee, niin voi silti olla vielä ystävä."
-Saara 7v.
rupesin tässä ajattelemaan kaikkia ystävyyteen ja ystäviin liittyviä asioita.
mietin, mistä yleensä johtuu, että joistain ihmisistä tulee ystäviä keskenään, ja joistain ei?
tuntuu oudolta, kun puhutaan, että samanlaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, miten niin muka? ovatko esimerkiksi kaikki mun kaverit sitten samanlaisia?
joskus aloin miettiä tätä koulussa ja tajusin, miten hyvin tuo oikeastaan pitääkin paikkaansa. yleensä jokaisella on ainakin jonkunlainen ystäväpiiri, jossa liikkuu, ainakin meidän koulussa.
mä ainakin huomasin, että lähestulkoon kaikissa porukoissa ihmiset ovat tavallaan aika samanlaisia; ehkä kiinnostuneita samanlaisista asioista, aika monilla on samantyyppinen pukeutumistyyli yms. aika ilmiselviä asioita, tottakai jokainen teistä on varmaan tajunnut tämän asian aikoja sitten, mutta mä olen vaan jotenkin onnistunut olemaan tajuamatta.
ehkä se johtuu siitä, etten oikeastaan ole koskaan kuulunut mihinkään kaveripiiriin? tottakai yläasteella meillä oli ihan omat jutut, mutta nyt lukiossa olen huomannut, että mulla on paljon hyviä ystäviä, kaikki oikeastaan tosi erilaisia, ja erilaisista porukoista. mä olen oikeastaan tosi tyytyväinen nyt, ko
ska ei ole mitään ärsyttäviä paineita esimerkiksi siitä, että jää aina jotenkin ulkopuoliseksi. mulla ei ole melkein vuoteen ollut sellaista fiilistä. on ihanaa, kun tavallaan tietää, että vaikka en olekaan jonkun kanssa (tarkotettu kaikille ystäville, kyllä tunnistatte ittenne tästä) joka päivä, en hengaa joka päivä koulussa tms, ollaan silti ystäviä.ja HYVIÄ ystäviä. mulla on niin hyviä ystäviä, etten osaa oikein selittää. olen ehkä sanonut tän miljoona kertaa, mutta mä arvostan sitä, että olette siinä! ja sitä, että olette kaikki niin erilaisia!
KIITOS!
löytyisköhän nuo vintistä..?
ainiin ja löysin meiltä lisää vinyylejä.
60's!
parasta.
meen kaivelemaan lisää vinttejä!
<3: same
lomapäivitys
viime yönä kotiuduin siis lapista! ei se ollut niin paha kun alkuun kuvittelin... oli vaan tajuton määrä lunta ja oikeastaan aika samanlaiset pakkaset kun täällä. enkä nähnyt edes poroja? tai ehkä, en osaa sanoa oliko se poro vai mikä. enkä susia! mua varoiteltiin etukäteen, että siellä meidän mökin takana olisi sudenpesä, enkä saa liikkua yksin siellä, ja joka yö kuuluu niiden ulvontaa... no munhan teki sen jälkeen KOVASTI mieli mennä sinne (huom. JÄÄKYLMÄÄN) mökkiin, mutta meninpä silti. olen siitä oikein tyytyväinen kyllä näin jälkeenpäin. aluksi tuntui, ettei voi olla mitään järkyttävämpää tapaa viettää hiihtolomaa kuin tämä: ensin 6km hiihtoa lähes umpihangessa 15 kilon reppu selässä, sitten siitä jääkylmää mökkiä lämmittelemään (joka lämpesi elettäväksi siinä aamukuuden hujakoilla...). mutta, oikeastaan, se oli aika kivaa.
mä en nimittäin ehkä koskaan elämässäni ole ollut niin HILJAA! oli ihanaa olla vaan ihan hiljaa, ympärillä ei kuulu mitään, siis ei mitään, pelkkää hiljaisuutta! olin muutaman päivän ihan täysin stressittömässä tilassa, mikä mun normaalin stressitason (stressaan maailman helpoiten) huomioonottaen on aikamoinen saavutus.
yöt oli ehkä vähän pelottavia kyllä. siellä ei nimittäin ollut lähimpään kymmeneen kilometriin minkäänlaista asutusta, ei teitä, ei - mitään. siis ei myöskään minkäänlaista valoa (mökissä ei ollut sähköjä, käytettiin kynttilöitä). se pimeys oli siis jotain aika kummallista. ulkona en nähnyt edes omia jalkojani. mutta oli ehkä kaunein tähtitaivas ikinä!
ja oli muuten aika urheiluloma. hiihdin nimittäin ainakin 40 kilometriä. jäin siihen koukkuun, voisin lähteä hiihtämään kohta jos tuo lumisade loppuu.
no, se siitä mökkielämästä... nyt on ihanaa olla kotona, kaupungissa, ihanaa. nyt tekis mieli lähteä shoppailemaan, harmi vaan että rahatilanne on melko huono. no jaa, vinttishoppailu ajaa asian, mulla on vaikka kuinka monta laatikollista äitin vanhoja vaatteita läpikäymättä :D
olis muuten ihanaa nähdä tässä kaikkia teitä, en ole nähnyt ketään sitten perjantain jälkeen?!
kertokaa mitä täällä on lomalla tapahtunut? oon ihan out etten sanois. en nähnyt edes oscargaalaa. mur.
perjantai 20. helmikuuta 2009
PAKKASET ODOTTAA
loma siis alkoi tänään. huomenna lähden perheen kanssa LAPPIIN hyvin aikaisin...en ole edes alottanut pakkaamista. tänään oli vielä ranskankoe joka meni näin jälkeenpäin kyllä ihan ok siihen nähden, että aloitin lukemisen suunnilleen kello 23.. ja tein sen 40 minuutissa.
nojoo, ei ole kyllä vielä mikään lomafiilis?! olis ehkä enemmän, jos olisin pakkailemassa biitsikamoja ja lähdössä huomenna johonki INTIAAN... nojoo on lappikin ihan ok. en vaan tykkää kylmästä. enkä talvesta.
tää päivä on tuntunut ihan sairaan pitkältä, olen siis tehnyt kokeen lisäksi aika paljon muutakin, esim myynyt 27 eurolla mun vaatteita?! (en tajua miten KAIKKI mun farkut sopi eepille niin hyvin...myin siis ne kaikki. ja 8 paitaa) ja värjännyt pariin otteeseen annan hiukset. värjäsin kyllä omatkin siinä sivussa, nyt on aika superblondit :D siihen oon kyllä pyrkinykin, että ihan jees kyllä.
pitäisi alkaa säästää rahaa. ens kuussa tarviin uudet pidennykset (tai siis lähinnä lisää näihin vanhoihin, nää kun lähtee aika rivakkaa tahtia...), annan kanssa mennään helsinkiin kevätshoppailemaan pidennetyks viikonlopuks ja sitten olis se hollanti?! + FESTARIT, jep provinssiin ollaan siis luultavasti menossa, vaikka ruississa olis kyllä TOISAALTA paremmat esiintyjät. kattoo nyt. ja pori jazzeille ehkä duffy-päivänä ;) saa nähdä. toivottavasti saan kesätöitä, helpottaisi huomattavasti... no, onneks oon sentään äitin työpaikan toimitusjohtajan leivissä, saan 10 euroa viikolta siitä hyvästä, että teen sille joka aamu leivän :)
ja sitten...KORKKARIT. löysin ehkä viidetkymmenet täydelliset keskiviikkona kaupungilta. pelottaa mitä tapahtuu, kun pääsen ettimään niitä muualta kun jyväskylästä... ärsyttää, kun en shoppaillut niin kauheasti pariisissa. toisaalta, se olikin ehkä enemmän kulttuurimatka. ja kielimatka. ostin ranskaksi patongin :D :D
joo, pakkaaminen pitäis tosiaan nyt alottaa. mitä se säätiedote sanoo, -30 astetta?!?!? ei jumankauta. taidan tästä sitten mennä... pitäkää kiva loma, missä ikinä olettekin :) jos satut viettämään lomaa esim vaikkapa karibialla (tai new yorkissa), voin kertoa, että olen ihan tajuttoman kateellinen.
okei, ei vaan, on lappikin ihan jees... yeah right
ps innostuin eilen huulikuvista. punainen huulipuna + punaiset kynnet on jees toisinaan
torstai 19. helmikuuta 2009
what I resist, you love, no matter how low or high I go
okei, pikku tauon jälkeen voisin alkaa taas päivitellä...
on tapahtunut vaikka mitä. tää vuosi 2009 on ollut ehkä...erikoisin tähän mennessä
olin pariisissa, rakastuin siihen, olen tutustunut ihaniin ihmisiin, olen onnellisempi ja osaan ehkä nauttia elämästä enemmän nyt. olen oppinut olemaan haluamatta kaikkea mahdollista.
on silti asioita, tietenkin, mitä haluan, aika paljonkin. haluan pois suomesta, eilen suunniteltiin annan kanssa meidän matkareitti vuodelle 2010: lento new yorkiin, hengausta siellä ja usan läpi länsirannikolle, sieltä meksikon kautta etelä-amerikkaan ja meidän unelmamestaan, GALAPAGOSSAARILLE, sieltä varmaan jotain kautta brasiliaan. sitten tullaan hakemaan janni suomesta ja lähetään afrikkaan. (ennen tätä siis ollaan käyty duunissa pari vuotta ja ansaittu törkeesti rahaa.)
en jaksais millään odottaa! onneks uutenavuotena lähetään lontooseen saamaan vähän esimakua.. ja hollantikin kutsuu tässä keväämmällä vielä. MÄ RAKASTAN MATKUSTELUA!
mietitte varmaan, missä välissä mä ehdin opiskella, valmistua, hankkia perheen ja omakotitalon? no, opiskelemaan en ole menossa siitä syystä, ettei yksinkertaisesti ole mitään alaa mitä haluaisin opiskella. ainut ammatti, mihin ikinä voisin itseni kuvitella, on lentoemäntä. siihen koulutus kestää sen kaksi kuukautta (tosin siihen on vaikea päästä)... ehkä jossain vaiheessa.
tuntuu, että mulla PITÄISI olla paljon enemmän jotain, mitä tavoitella?
en kyllä ymmärrä, miksi.
kun mä en tarvitse mitään AMMATTIA, enkä minkäänlaista vakiintunutta omakotitaloelämää missään?! ehkä mun mielipiteet muuttuu, kaikkihan on aina mahdollista. nyt tuntuu, että en tarvitse.
oon muuten ihan tajuttoman onnellinen just nyt. kaikki on niin hyvin. tai no, ei tietenkään ihan kaikki koskaan ole :D ehkä tää johtuu keväästä. tai ystävistä. en tiiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)