tänään ymmärsin! kaikkihan sen jo tietää: onni ei ole rahaa, vaatteita, autoja ja kuumia miehiä. se ei tule saamisesta vaan antamisesta. se tulee silloin kun sitä vähiten odottaa.
tottakai, näähän on kliseitä jotka vauvakin tajuaa, mutta tänään mä ymmärsin miten sen voi saavuttaa.
mä en todellakaan enää tarvitse mitään. onnellisimmat hetket mun elämässä liittyy siihen, kun olen vapaa ihan kaikesta eikä mun tarvitse tehdä mitään, mä en stressaa mistään enkä tavallaan ole missään, olen ihan lost. silloin olen onnellinen. tuli mieleen kaksi tällaista täydellistä hetkeä... molempiin liittyy kumma kyllä olennaisesti Helsinki-Vantaan lentokenttä :D
onnellisuushetki numero yksi:
Helsinki-Vantaan lentokenttä perjantaina 2.1.2009. Olin lähdössä muutaman tunnin kuluttua Frankfurtin kautta Pariisiin ja istuskelin lähtöporttien lähistöllä pienessä kahvilassa. Join teetä ja istuskelin siinä itsekseni, ihmisiä valui joka suuntaan ja tuntui että kaikki puhuvat eri kieltä! Vieressäni oli lähtevien lentojen aikataulu. Tuli onnellinen olo kun katsoin sitä: ensimmäisenä New York JFK 12.30, Boarding. Tuli mieletön spontaaniusaalto, teki kovasti mieli vaan juosta just tolle lennolle! Toisena listassa oli Nagoya, mulle tuli siitäkin hassu fiilis vaikka en edes tiedä missä se on. Kuulostaa japanilta tai kiinalta. Joskus vielä lähden Nagoyaan...! Istuin siinä kahvilassa varmaan tunnin, ja katselin ihmisiä, tuli vaan niin ihana olo: en ole oikein missään, ja silti olen tässä. Täältä pääsen ihan mihin vaan. Oli niin onnellinen olo, vaikka mitään ei oikeastaan edes tapahtunut. Mä vaan olin. Ja olihan se Pariisikin ihan mukava :)
Toinen onnellisuushetki tapahtui viime vuoden lokakuussa, tästä Anna kertoikin jo, mutta kerron vielä oman version, se oli niin jännää:D
Oltiin siis oltu Annan kanssa The Soundsien keikalla Helsingissä, ja venattiin yöbussia kampissa. Nukuttiin vaan siinä lähtöporteilla, ja spekuloitiin elämää. Sitten bussi tuli, ja noustiin kyytiin, kuski oli muistaakseni sellanen hassu vanha miekkonen joka jutteli mukavia :D Torkuttiin molemmat ja kuunneltiin musiikkia, muistan että olin järjettömän väsynyt, mutta mulla oli kuitenkin sellanen keikanjälkeinen-fiilis, eli siis aika jees. Musta tuntui että nukahin jossain vaiheessa, ja kun heräsin, tajusin että bussi oli Helsinki-Vantaan lentokentän pihassa. Mä oon jotenkin kiintynyt siihen paikkaan, se tuntuu niin kodilta! Oli ihana fiilis, kun bussiin nousi kentältä tulleita matkustajia, jotka jutteli lentomatkasta. Taivaalle nousi lentokone, ja mä ajattelin, kuinka siistiä olis olla lentoemäntä. Nukahin siinä sitten taas, ja oli ihan järjettömän onnellinen olo, vaikka mitään ei ollut tapahtunut! Parin tunnin päästä heräsin siihen, että joku juoppo istui mun jalkojen päälle. En kehdannut pyytää sitä nousemaan kun se oli niin raukka. Jälkeenpäin nauroin aika paljon :D
hahah, onhan noita hetkiä kyllä enemmänkin, mutta tässä nää jotka muistan kaikkein parhaiten. Ihania hetkiä, joita haluan paljon lisää! Ja näitähän tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti